?

Log in

 
 
19 maaliskuu 2006 @ 07:42
sinulla on rakkaani harso silmiesi eessä  
olin siis eilen yo-talolla egotripin keikalla. lämmittelijänä matti johannes koivu, jota totta puhuen odotin enemmän kuin egoja. keikka oli loppuunmyyty ja yleisön keski-ikä siinä kolmenkymmenen maissa. oli siellä vanhempiakin, keski-ikäisiä naisia joilla oli kamalat hiukset. egotripistä on tullut koko kansan omaisuutta. minun ei pidä surra sitä. ei pidä, ei pidä, ei pidä...

(arghh.)

matti johannes aloitti. minä ja ruskea-pinkki -raidallinen paitani halusimme naimisiin hänen äänensä ja vaaleanvihreän valkopalloisen paitansa kanssa. ihmiset ympärilläni puhuivat ärsyttävän kovaäänisesti. he eivät tienneet meidän salaisuuttamme; maailma on kaunis, hauras, suloinen ja surullinen, lämmin ja uskomaton. aivan kuin herra koivun ääni. silmät kiinni, kädet sydämellä minun oli hyvä olla ja kuunnella, olla välittämättä liian tavallisista humalaisista ihmisistä, jotka ostavat säälittävän vähän levyjä ja kulkevat töihin omalla autollaan, ne ympäristörikolliset.

matin sisko suvi oli lavalla myös. lauloi suloisesti. "iltaisin olen tukehtua ilmaan jota hengitän... nyt tiedän ei se ollut oikeaa rakkautta"
olisin voinut kuunnella niin paljon pidempäänkin kuin puoli tuntia. kysyin seuralaisilta mielipidettä musiikista ja vaivaantuneesti he laukoivat kommentteja. "kyllä se ihan hyvältä tyypiltä tuntui." "se laulujen sisältö oli aika hyvä." olkoon, minä vain hymyilin takaisin. ehkä meillä on erilaiset korvat. ei kaikkien tarvitse huumaantua hänen äänestään.

olen melkein varma, että matti johannes katsoi minuun muutaman kerran. kasvoni ovat helpot muistaa, ja olen kuluttanut eturivin lattiaa parilla ultramariinin keikalla. oi onnea.

egotrippi tuli lavalle ja soitti alkuun muutaman biisin uudelta levyltään. niin seesteistä ja surumielistä. livenä toimivat toki paremmin kuin levyllä, tuli vähän särmää mukaan. huvituin jatkuvasti mikin new wave -tyylistä. Musta kauluspaita, valkoinen kravatti, robottimaiset tanssiliikkeet. on tainnut ottaa vähän vaikutteita. skeleen olen ollut ihastunut jo vuosikausia, nyt sillä oli silmälasit, nam. ulkomusiikillisuus kunniaan. kyllä ne soittivat sitten melkein kaikki hittinsäkin. aina kun lauletaan ilmasta, kurkkuani kuristaa. "ja silloin hengittää vaikka käytettyä ilmaa"

argh en voinut mitään indierunkkarirockpoliisi-tunteelle sellaisen yleisön joukossa. keski-ikäisiä ja taviksia ja keski-ikäisiä taviksia. mulla on ongelma.

joo ihan hyvä keikka se oli ja pojat oli iskussa ja soitti hyvin ja niin.

kotona söin nuudeleita, luin suea ja menin kolmelta nukkumaan.
 
 
 
turvelo: Pyynikkirognntudjuu on 18. maaliskuuta 2006 08:59 (UTC)
Olisin kyllä halunnut kuulla Matti Johanneksen äänen pitkästä aikaa elävänä. Siihen uppoaa niin kokonaan.

Hohoo, huvitun new wave -tyylistä täällä kotikatsomossa.